Savasana osa 2: Syvän levon viisaus
Tässä blogikirjoituksessa kerron, mikä tekee restoratiivisesta joogasta minulle niin koukuttavaa.
Restoratiivisen joogan elvyttävimmät levon hetket koen yleensä savasana-asennossa. Savasanasta on useita eri versioita, mutta käytännössä se on makuuasento, jossa keho tuetaan tarkoin pehmusteilla niin mukavaan ja lempeän jämäkkään asentoon, ettei kehoon tule venytystä eikä sen tarvitse kannatella itseään.
Huolellinen tukeminen ja rauhaisat, otolliset harjoitusolosuhteet tarjoavat mahdollisuuden rentoutumisen käynnistymiseen fysiologisella tasolla. Se vie useimmilla ihmisillä 10-15 minuuttia.
Rentoutusreaktio saa parasympaattisen “lepohermoston” aktiivisemmaksi suhteessa sympaattiseen “stressihermostoon”. Rentoutusreaktio on mahdollista tavoittaa monilla tavoilla: nukkuessa, rauhallisella hengityksellä, metsäkävelyillä, erilaisilla joogatunneilla, hieronnassa, akupunktiolla… reittejä on monia.
Restoratiivisesta joogasta tekee minulle merkityksellistä se, että siinä fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen ja henkinen lepo yhdistyvät yhdeksi elvyttäväksi menetelmäksi.
Muutakin kuin fyysistä lepoa
Levätessäni savasanassa koen noin 15 minuutin kohdalla usein kellumisen tunnun - painavuuden ilman raskautta, hellittämisen ilman hallinnan menettämisen tunnetta. Alkaa matka sisäiseen harjoitukseen, jossa aistit vähitellen suuntautuvat pois ärsykkeistä. Patanjalin joogassa aistiensäätely tai hallinta, pratyahara, on kahdeksanosaisen polun yksi osa.
Usein huomaan, että aistini suuntautuvat sisäiseen psyykkiseen ja emotionaaliseen kokemukseeni asanassa. Ajatusten ja tunteiden virta on läsnä, mutta se ei häiritse minua. Sisäisen puheeni volyymi on vaimentunut ja muuttunut lempeämmäksi. Jossakin vaiheessa aistini saattavat “sulkeutua” lähes kaikilta ärsykkeiltä. Voin kokea hellittämisen ja spontaanin tyytyväisyyden kaikilla olemukseni tasoilla.
Muuallakin kuin joogamatolla
Jotta pääsisin tähän herkulliseen tilaan, minun on oltava asennossa kauemmin kuin 10-15 minuuttia eli kauemmin kuin rentoutusreaktion aktivoitumiseen menee.
Savasanassa kokemani valikoivampi, harkitumpi reagointitapa erilaisiin aistiärsykkeisiin auttaa elämään viisammin oman itseni ja maailman kanssa. Taidot siirtyvät arkeen säännöllisen joogaharjoituksen avulla.
Esimerkiksi kun kohtaan jonkin ärsykkeen, kuten vaativaan sävyyn kirjoitetun sähköpostin tai läheisen ärtyneen kommentin, pratyaharan harjoituksen pohjalta saan muutaman ylimääräisen sekunnin aikaa prosessoida omaa reaktiotani ja valita aiempaa rakentavamman suhtautumisen.
Ärsyke saattaa olla myös jokin oma kaavamainen ajatusmallini. Se voi vaikkapa olla sisäisen kriitikon ääni, jonka annan sättiä itseäni pienistäkin ”erheistä”. Savasanan harjoittamisen ansiosta mieli on hiljaisempi ja pystyn ylipäätään huomaamaan, milloin kriitikko on äänessä. En kenties reagoi kokemalla itseäni huonoksi tai arvottomaksi, vaan valitsen toisen, vahvistavan ajatuksen. No, harjoittajan tie on pitkä, eikä aina voi onnistua.
Voiko savasanalla muuttaa maailmaa?
Minulle savasanan harjoittaminen on yksi väylä ihmisenä viisastumiseen. Syvän levon harjoittamisella on käänteentekevää muutosvoimaa siihen, miten toimin muiden kanssa kotona tai töissä, miten hyväksyn itseni, tai rohkaisen itseäni ja muita.
Rauhoittava savasana on minulle levon vallankumouksen perusta. Sanotaan, että jos useammat ihmiset – päättäjät, pienten lasten vanhemmat, esimiehet – harjoittaisivat savasanaa, maailmasta tulisi parempi paikka. Myönteisyys, maltti ja myötätunto tuottavat myönteisyyttä, malttia ja myötätuntoa.
Restoratiivisen joogan salaisuus
Lepääminen oman olemuksen äärellä, ei unessa muttei täydessä valvetilassakaan. Siinä on jotakin kiehtovaa, mikä saa minut harjoituksen pariin yhä uudestaan.
Niinä kertoina, kun harjoitus on johtanut syvään rentoutumiseen, koen vapautta kaikista olemassaolon rajoitteista. Kehon ja mielen raskaus katoavat hetkeksi.
Mielestäni kauneinta restoratiivisessa joogassa on, että se ravitsee paitsi kehoa ja mieltä, myös sielua.
Savasanoja on enemmän kuin yksi
Restoratiivisen joogan erilaisiin savasanoihin tutustumme tänä keväänä Turussa 26.3. Palautumisstudio Himmaassa, jossa ohjaan restoratiivisen joogan master classin. Vieläkin syvempi sukellus on tarjolla ASANA Helsingissä, jossa alkaa restoratiivisen joogan ohjaajakoulutus. Neljä 2 päivän moduulia pidetään ajalla 18.2.-21.5.22.
Kaksiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa kirjoitin savasanan fysiologiasta ja käytännön harjoittamisesta.
Tulevat tapahtumat:
Kirjoittajasta
Olen Kirsi Saivosalmi, levon vallankumouksen perustaja, tietokirjailija, levon lähettiläs ja restoratiivisen joogan opettaja ja kouluttaja.