Ohjeita joogatuntien nimiviidakkoon
Yritän tässä avata, mitä kaikkea monenkirjavien joogatuntinimikkeiden takaa löytyy. Restoratiiviseksi joogaksi kutsutun tunnin sisältö voi vaihdella paljonkin riippuen opettajan koulutustaustasta, tavasta ohjata ja tunnin tavoitteista.
Ihan alkuun: mitä sanalla restoratiivinen tarkoitetaan? Se tulee englannin sanasta restore, joka tarkoittaa esimerkiksi ennalleen palauttamista ja ennalleen rakentamista.
Ajatuksena on, että restoratiivinen jooga pyrkii palauttamaan ennalleen ihmisen luontaista tasapainoa. Elimistö pyrkii itsestäänkin aina homeostaasiin, ihanteelliseen tasapainoon jossa ihminen voi kokonaisvaltaisesti elää ja toimia parhaimmalla mahdollisella tavalla. Restoratiivisen joogan harjoituksella tuetaan tätä elimistön luontaista pyrkimystä.
Palauttava jooga
Palauttava jooga on yksi nimike, jossa on käytetty selkeää suomen kielestä tulevaa termiä. Se toimiii sinällään hyvin, koska se kertoo, mikä tunnin tarkoituksena on. Toisaalta kaikki jooga on toivon mukaan palauttavaa, joten kovin tarkka nimike ei ole. Palauttava jooga on kuitenkin tiettyjä muita joogatunteja todennäköisemmin hyvin rauhallista ja hidastahtista. Tunnin tarkempi kuvausteksti kertoo lisää, mutta yleensä kuvauksessa kerrotaan, että asennot tehdään suurimmaksi osaksi istuen tai makuulla, ja melko usein niissä käytetään myös joogan apuvälineitä, jotta kehoa ei tarvitse aktiivisesti lihasvoimalla kannatella yhtä paljon kuin dynaamisilla tunneilla.
Tunnilla voidaan tehdä niin venytyksiä ja lempeitä soljuvia liikkeitä kuin pitkäkestoisia ja hyvin tuettuja rentoutusasentojakin.
Joskus sanalla palauttava tarkoitetaan nimenomaan fysiologista palautumista. Sen mittari taas on sykevälivaihtelu. Karkeasti määriteltynä pieni sykevaihtelu sisäänhengityksen ja uloshengityksen välillä tarkoittaa riittämätöntä palautumisen astetta, kun taas suuri vaihtelu tarkoittaa riittävää palautumista.
Restoratiivinen joogatunti iyengarjoogassa
Vaikka tunnin nimessä esiintyy sana restoratiivinen, se ei tarkoita, että sen sisältö olisi sama verrattuna johonkin toiseen vastaavasti nimettyyn joogatuntiin. Esimerkkeinä voivat olla vaikkapa restoratiivinen yinjooga ja iyengarjoogan restoratiivinen tunti.
Jälkimmäinen tunti pohjautuu maailman arvostetuimpiin joogaopettajiin kuuluvan B.K.S. Iyengarin (1918-2014) uraauurtavaan työhön joogan ja restoratiivisen joogan kehittäjänä. Iyengarjoogaa opettavat vain pitkän koulutuksen läpikäyneet, tarkan seulan kautta sertifioituneet opettajat. He opettavat sekä Iyengarin opetuksiin pohjautuvia dynaamisia joogaharjoituksia että restoratiivisia joogaharjoituksia.
Jälkimmäisissä kehoa tuetaan enemmän kuin dynaamisissa harjoituksissa, jolloin harjoittajan ei tarvitse käyttää yhtä paljon kehon lihasvoimaa, ja hermoston rauhoittumiselle ja stressin hellittämiselle tulee paremmat olosuhteet. Iyengar suunnitteli paljon erilaisia harjoituksia paitsi stressiin, myös kuukautisten ja raskauden ajalle ja erilaisiin sairauksiin.
Iyengarjoogan restoratiivisella tunnilla saatetaan tehdä seisoma-asanoita esimerkiksi seinän tukemana, tai vaikkapa käsilläseisontakin seinää vasten. Yleensä kuitenkin asanat tehdään istuen tai makuulla, joogatiilien, joogavyön, huopien ja joogabolsterin tukemana, ja asennoissa ollaan muutamista minuuteista pariinkymmeneen minuuttiin.
Näkemäni perusteella Iyengarin luomia tekniikoita käytetään hyvin pitkälti myös viime vuosina yleistyneen joogamuodon katonah yogan restoratiivisilla tunneilla.
Restoratiivinen yin
Entä jos tuntikalenterissa lukee vaikkapa restoratiivinen yin? Usein restoratiivisella joogalla tarkoitetaan yleensä ottaen kaikenlaista rauhallista ja melko paikallaanpysyvää, autonomisen hermoston toiminnan tasoittamiseen suunnattua joogaa.
Yinjooga on tällaista hidastahtista, monien harjoittajien tyynnyttäväksi kokemaa joogaa. Hyvin yksinkertaistetusti muotoiltuna yinjoogan asanoissa “neuvotellaan” hienovaraisen venytyksen tuntemuksen kanssa, ja tähtäimenä voi olla faskioiden eli lihaskalvojen elvyttäminen tai ylipäätään kehon liikkuvuuden lisääminen. Harjoitus saattaa myös rakentua kiinalaiseen lääketieteeseen pohjautuvien meridiaanien, “energiaväylien” ympärille.
Yinjoogatunnilla käytetään kehon tukemiseksi ja pehmustamiseksi vaikkapa joogatiiliä, bolsteria ja huopia, mutta välineistön määrä voi olla hyvinkin niukka ilman, että yinjoogan harjoittaminen merkittävästi vaikeutuisi. Asanoissa viivytään keskimäärin minuutista kymmeneen minuuttiin. Yinjoogatunti saattaa sisältää joitakin seisten tehtyjä asanoita ja joskus myös rauhallista, meditatiivista liikettäkin, mutta tavallisesti asanat tehdään lattian tasossa erilaisissa istuma-asennoissa tai makuulla.
Nimike restoratiivinen yin viittaa ymmärtääkseni usein sellaiseen yinjoogan tuntiin, jossa käytetään hieman normaalia runsaammin tukea ja pehmustamista, ja tehdään hieman tavallista vähemmän venyttäviä asanoita. Tunnilla on normaalia enemmän maaten tehtyjä, lepuuttavia asanoita, joissa viivytään pitkään paikoillaan.
Toisinaan tämän tyyppinen tunti voi olla nimeltään myös pelkkä restoratiivinen jooga, ilman yin-termiä.
Restoratiivinen jooga
Kuten yllä mainitsin, restoratiivisen joogan nimellä pidetään monia erilaisia tunteja.
Restoratiivisen joogan termi viittaa myös aivan tietynlaiseen tuntisisältöön, joka perustuu yhdysvaltalaisen Judith Hanson Lasaterin opetuksiin. Hän muokkasi Iyengarin kehitystyön pohjalta 80-90 -luvuilla restoratiivista joogaa “pehmustetumpaan” ja eritoten stressinestoon painottuvaan suuntaan.
Judith Hanson Lasater on Iyengarin vanha oppilas, koulutukseltaan fysioterapeutti ja opettanut joogaa vuodesta 1971. Hän teki yhteistyötä muun muassa unitutkija ja iyengarjoogaopettaja Roger Colen kanssa. Lasaterin ensimmäinen restoratiivisen joogan opas Relax and Renew: Restful Yoga for Stressful Times julkaistiin vuonna 1995 ja siitä on tullut restoratiivisen joogan klassikko.
Lasaterin mukaan perusedellytykset restoratiivisen joogan harjoitukselle ovat lämpöisyys, hiljaisuus, paikallaan pysyminen ja hämäryys. Lisäksi tarvitaan aikaa. Vaikka kaikissa asennoissa ei olla yhtä pitkään, kehon asettuminen lepotilaan vie fysiologisesti noin 15 minuuttia (syke laskee, hengitystiheys laskee luonnollisesti jne.). Sen jälkeen alkaa syvän tietoisen levon tila, jossa tarve reagoida aistiärsykkeisiin vähenee, ajatustenvirta hiljenee ja keho voi tuntua kelluvan.
Itse huomaan, että tämä tila säännöllisesti koettuna lisää mielentyyneyttäni arkielämän tilanteissakin ja on minulle selkeä muutosvoima kohti viisaampaa kommunikaatiota, harkitumpia valintoja ja lujan ystävällistä suhtautumista paitsi itseeni myös muihin.
Olen joskus kutsunut restoratiivisen joogan tuntejani levon joogaksi. Myös termiä syvän levon jooga tapaa. Enimmäkseen kuitenkin käytän ilmaisua restoratiivinen jooga. Minulle kuten monille muillekin Lasaterin oppilaille ympäri maailman Restorative Yoga tarkoittaa juuri hänen koulutuksissa oppimaani joogasuuntausta. Sillä on omat tunnusmerkkinsä ja sen opettajat ovat kaikki kouluttautuneet tämän joogasuuntauksen koulutuksissa. Lasaterin tunnit on rekisteröity tuotemerkille Relax and Renew® Restorative Yoga.
Mikä neuvoksi, kun valitset tuntia?
En tiedä, onko joogatuntien nimien kirjavuudelle olemassa mitään viisasten kiveä. Tuntia valitsevan on selvitettävä itse, millaista joogatunnin sisältö on ja voisiko se soveltua itselle. Se tapahtuu lukemalla tuntikuvaus ja kysymällä opettajalta. Ja tietenkin käymällä kokeilemassa.
Onkin suositeltavaa käydä testaamassa erilaisia tunteja. Oma suosikki löytyy vain siten. Nykyään online-joogatarjonnan runsaus helpottaa kokeilemista. Tosin kannattaa muistaa, että uusi harjoitus avautuu aina parhaiten lähiopetuksessa, mutta etäopetus antaa onneksi hieman käsitystä, mistä voisi olla kyse. Usein on hyvä antaa uudelle harjoitukselle myös useampia mahdollisuuksia, eli käydä samalla tunnilla ainakin muutamia kertoja, ennen kuin päättää onko se itseä varten vai ei.
Jooganopettajalle pohdittavaa
En koe tarpeelliseksi, että pitäisi vetää tiukat rajat, mitä joogaa saa miksikin kutsua, ellei siihen ole olemassa rekisteröityjen nimien tuomia laillisia rajoitteita. Jonkinlainen yhtenäisyys nimeämisessä voisi tietenkin palvella itselleen sopivaa joogaharjoitusta etsivää tavallista ihmistä, joka on etsiytymässä ensi kertaa joogan pariin. Samalla tavoin kuin power flow -tuntia ja lempeän joogan tuntia ei nimetä samalla lailla, voi joskus jooganopettajan itsensä olla tarpeen tarkkaan pohtia, onko oman tunnin nimi restoratiivinen jooga vai jokin muu.
Tärkeintä lienee, että jooganopettaja itse on tarkasti selvillä, mitä jooga - tai tässä tapauksessa restoratiivinen jooga - hänelle itselleen tarkoittaa ja pitää sisällään. Lisäksi hänen omaa työtään helpottaa, jos hän on selvittänyt itselleen, mikä on hänen opettamansa harjoituksen elementtien perimmäinen tarkoitus. Tämä tarkoitus voi ilmentyä eri tavalla riippuen siitä, kuka tunnille tulee, mutta pääasialliset suuntaviivat ovat olemassa, kun opettaja on ne selvittänyt itselleen.
Tulevat tapahtumat:
Kirjoittajasta
Olen Kirsi Saivosalmi, levon vallankumouksen perustaja, tietokirjailija, levon lähettiläs ja restoratiivisen joogan opettaja ja kouluttaja.